Mitä EU tekee pannulapuille?

Yle uutisoi verkkosivuillaan, että "patalappu joutui EU:n hampaisiin". Juttu on huonoa ja asenteellista journalismia, mikä ei ole ihme, koska sellaista kaikki suomalaisen valtamedian EU-journalismi tuppaa olemaan. Perataanpa nyt uutista vähän auki.

Kyse on henkilönsuojaimia koskevasta EU-asetuksesta, jonka yhteydessä on puhuttu uunikintaista. Uunikintaat ovat Ylen toimittajan käsissä muuttuneet pannulapuiksi. En ole pystynyt varmistamaan pannulappujen kuulumista asetuksen piiriin, joten puhun tässä uunikintaista.

EU-maiden hallitukset hyväksyivät uunikinnassääntelyn yksimielisesti

Ensinnäkin, "EU" ei kiellä tai vaadi mitään. Kyseessä oleva asetus on hyväksytty yksimielisesti ministerineuvostossa. Jokaisen EU-maan hallitus – myös Suomen – on siis katsonut omalta osaltaan, että on hyväksyttävää tiukentaa uunikintaiden turvallisuuden sääntelyä. Muutos on hyväksytty myös parlamentissa, eli suorilla kansanvaaleilla valitut päättäjät ovat kannattaneet muutosta.

Pinnan alla oli kuitenkin myös kritiikkiä. Britannian hallitus jätti päätökseen lausuman, jossa se kritisoi uunikintaiden sisällyttämistä asetukseen. Eduskunta hyväksyi taannoin Suomen hallituksen kannan, jossa pidettiin uunikintaiden sääntelyn tiukentamista tarpeettomana. Asiaa ei kuitenkaan pidetty "kynnyskysymyksenä". Mainittakoon, että Suomi kritisoi myös aietta ottaa tiskikäsineet tiukemman sääntelyn piiriin, ja tästä onkin jossain vaiheessa luovuttu. Tiskikäsineet eivät sisälly asetukseen. Ilmeisesti Suomi ja Britannia eivät kuitenkaan saaneet tukea uunikintaita koskevalle kannalleen.

Kuten Ylen uutisessakin mainitaan, asetus ei koske sellaisia pannulappuja tai muitakaan vastaavia tuotteita, joiden ei väitetä suojaavan kuumuudelta. Nämä katsotaan koriste-esineiksi.

Asetuksella puretaan normeja ja suojataan kuuloa

Toiseksi, asetus koskee kaikenlaisia suojavälineitä pelastusliiveistä kuulosuojaimiin. Sen idea on, että jos väittää tuotteen suojaavan joltakin, pitää myös pystyä todistamaan, että se oikeasti suojaa. Tämä todistetaan CE-merkinnällä, jonka saa tietyillä ehdoilla. Näin on ollut aiemminkin, mutta jokaisella jäsenmaalla on ollut omaa sääntelyä. Nyt sananmukaisesti puretaan 28 normia, eli kansallisten säännösten tilalle tulee yksi EU-asetus.

Teollisuus toivottaa asetuksen tervetulleeksi

Kolmanneksi, en löytänyt mistään viitteitä, että mikään teollisuudenala olisi vastustanut asetusta, päin vastoin. Euroopan urheiluvälineteollisuuden järjestö FESI "toivottaa uuden EU-asetuksen tervetulleeksi", ja Britteinsaarten johtava turvavälinevalmistaja Arco suorastaan "lämpimästi tervetulleeksi".

Turvavälinevalmistajien järjestö ESF on antanut asiasta melko teknisen lausuntonsa, jossa ei mainita uunikintaista mitään.

Euroopan tekstiiliteollisuuden järjestö Euratex ei ainakaan nettisivuillaan ole ilmaissut vastustavansa asetusta. Tekstiiliteollisuus on ollut asetuksen valmistelussa tiiviisti mukana: marraskuussa 2014 se oli järjestämässä aiheesta laajaa konferenssia. Paikalla oli myös Euroopan komission edustaja kertomassa suunnitteilla olevasta uudesta sääntelystä. Jo tällöin tekstiiliteollisuudelle kerrottiin, että muun muassa uunikintaat ovat tulossa sääntelyn piiriin. Ainakaan konferenssin lehdistötiedotteessa ei kritisoida ehdotusta.

Myöskään Euroopan tekstiilipalveluyritysten järjestön Etsan verkkosivuilta ei löydy mitään kritiikkiä asetuksesta. Etsan puheenjohtaja on muuten suomalainen Juha Laurio. Häneltä voinee tietysti kysyä tarkemmin. Tai siis voisi, jos Suomessa tehtäisiin kunnollista EU-journalismia.

Perussuomalaisten kansanedustajakin haluaa tiukempaa valvontaa

Miksi EU:ssa ylipäänsä tarvitaan uutta sääntelyä henkilönsuojaimista? Ongelma niiden laadussa tuntuu olevan ajankohtainen, sillä perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen kyseli maaliskuussa hallitukselta: "Mitä hallitus aikoo tehdä, että huonolaatuisten ja puutteellisilla tiedoilla myytävien henkilönsuojainten myyjiä rangaistaan jatkossa yhteisösakolla?"

Tolppasen huolen oli herättänyt työsuojeluhallinnon toteuttama tutkimus, jossa 40 %:ssa tarkasteluun otettujen, Suomessa myytävien henkilösuojainten asiapapereista oli puutteita. On siis selvää, ettei olemassaolevaa sääntelyä ole valvottu riittävästi. EU on uudella asetuksella ystävällisesti vastannut Tolppasen huoleen, joten toivottavasti Perussuomalaiset muistaa kiittää tästä unionia.

Miksi uunikintaita pitää säännellä?

Miksi sitten juuri uunikintaat tulevat tiukemman sääntelyn piiriin? EU-komission mukaan kotona tapahtuvien palovammojen hoitokustannukset ovat EU:ssa vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Sääntelyllä pyritään vähentämään näitä kustannuksia. Tarkoitus on, ettei EU:n sisämarkkinoille pääsisi huonolaatuisia uunikintaita, jotka lisäävät palovammojen riskejä. Tämä on yleistasoinen selitys.

Tarkalleen ottaen uunikintaiden sääntely juontaa ilmeisesti juurensa komission henkilönsuojaintyöryhmän työskentelyyn. Työryhmässä olivat komission lisäksi edustettuna jäsenmaiden virkamiehet, alan teollisuus ja kuluttajansuojasta huolehtivat tahot. Suomen osalta työryhmän yhteyshenkilönä toimi Pirje Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

• Työryhmän kokouksessa 5.-6.12.2002 Tanskan edustaja halusi poistaa erottelun henkilönsuojainten ammatti- ja yksityiskäytön välillä. Yksityishenkilöt tarvitsivat tämän mielestä saman suojan kuin ammattilaiset. Ruotsin ja Alankomaiden edustajat tukivat ehdotusta. Ranskan edustaja mainitsi erityiseksi ongelmaksi sen, etteivät kotikäyttöön tarkoitetut uunikintaat kuuluneet tuolloin "henkilönsuojainten" piiriin.

• Työryhmän kokouksessa 5.11.2008 Luxemburgin edustaja esitti, että rajanveto ammattikäytön ja yksityiskäytön välillä poistetaan. Ranskan edustaja ihmetteli, miksi kotikäyttöön tarkoitetuilla välineillä ei ole samaa suojaa kuin ammattikäytöllä: "Pitsaa kotona paistavat ansaitsevat saman suojan kuin ravintoloiden työntekijät." Ruotsin edustaja tuki Ranskan näkökantaa.

• Työryhmän kokouksessa 24.10.2012 komission edustaja esitteli ehdotettavia muutoksia: "[asetuksen] piiriin sisällytetään kotikäyttöön tarkoitetut uunikintaat ja tiskikäsineet". Työryhmän reaktio: "ei vastustusta". Myöhemmin tiskikäsineet on jätetty asetuksesta pois, mutta uunikintaat pysyivät.

Logiikka on ilmeisesti ollut se, että kun "ammattikäyttöön" tarkoitetut uunikintaat – mitä sitten lienevätkin – ovat periaatteessa olleet jo sääntelyn piirissä, niin kotikäyttöön tarkoitettujenkin pitäisi olla, koska uunikintaiden kohdalla ammatti- ja kotikäytön erottelu on melko keinotekoista.

Tässä vaiheessa aikani loppuu. Se, miksi Ranskan edustaja kiinnitti huomiota juuri uunikintaisiin, jää toistaiseksi hämäräksi. Ehkä tätä selvittelyä voisi jatkaa joku, joka saa siitä palkkaa – vaikkapa toimittaja.

Kohujournalismia

Tässä vaiheessa kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että uunikinnaskohu, joka Ylen toimittajan käsissä on vaihtunut patalappukohuksi, on lähtöisin Britannian iltapäivälehdistöstä. Sunday Express ja Mirror meuhkasivat asiasta tammikuussa, kuten teki myös Britannian EU-eroa ajanut The Daily Telegraph.

Oli EU:sta mitä mieltä tahansa, voinee kuitenkin olla kanssani samaa mieltä siitä, että Ylen uutinen on varsin tarkoitushakuinen. Se on tarkoitettu keräämään klikkejä EU-vastaisuutta lietsovalla otsikoinnilla ja kärjekkäällä ilmaisulla.

Asiallinen uutinen asetuksesta olisi voinut:

• kertoa, että kyse on kaikenlaisia suojavälineitä koskevasta asetuksesta
• kytkeä uudistuksen aiempaan Suomessakin käytyyn keskusteluun henkilönsuojainten turvallisuudesta
• kysyä alan teollisuuden mielipidettä asiaan
• todeta Suomen hallituksen kriittisen kannan uunikintaiden sääntelyn tiukentamiseen
• kysyä joltakin virkamiestaholta, miksi Suomi ei saanut tukea omalle linjalleen ja miksi uunikintaat haluttiin yleisesti sisällyttää asetuksen piiriin
• huomauttaa, että kyse on norminpurusta: lukuisat kansalliset normit puretaan ja korvataan yhdellä EU-asetuksella.

Asiallinen uutinen olisi voitu otsikoida vaikkapa: "EU parantaa kuulosuojainten turvallisuuden valvontaa".

Ehkä on turhaa ottaa uunikintaat saman sääntelyn piiriin kuin kuulosuojaimet. Ei ole kuitenkaan turhaa yhtenäistää eurooppalaisia käytäntöjä turva- ja suojavälineiden laadunvalvonnassa. Asiallinen uutinen olisi käsitellyt myös asian laajempia yhteyksiä. Yle päätyi tällä kertaa asiattomalle linjalle.

Lisälukemista:
Eurooppanuoret: Yleisradio valitsemassa EU-populismin tien
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes: Henkilönsuojaimia koskevat säännökset muuttuvat
Yle: Kun EU kieltää, aina ei kannata uskoa
Suomen Kuvalehti: Boris Johnson keksi toimittajana hassuja EU-juttuja: Britit eivät saa käyttää teepusseja kahteen kertaan

Aiemmin käsittelemiäni EU-myyttejä:
Kolme EU-myyttiä – tässä totuus
Kieltääkö EU lomakuvat?
EU ei sääntele vessanpönttöjä