Harvoin EU-lainsäädäntö päätyy lukiolaisten penkkarilakanoiden aiheeksi, mutta näin kävi Ylen julkaisemien kuvien perusteella tänä vuonna. Aiheeksi kelpasi EU:n tekijänoikeusdirektiivi, viralliselta nimeltään direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, joka on ollut kiistelty etenkin “meemikiellon” (artikla 13) ja “linkkiveron” (artikla 11) osalta.

Meemikiellossa on kyse siitä, että musiikkiyhtiöt haluavat YouTubelta lisää rahaa. Linkkiverossa on kyse siitä, että jotkut suuret lehtikustantajat, kuten saksalainen Springer, haluavat Facebookilta lisää rahaa.

Artikla 13 poistaisi verkkopalveluilta vastuuvapauden. Artikla 11 muuttaisi linkkien julkaisemisen oikeudellista tulkintaa. Kumpikin ehdotus olisi merkittävä periaatteellinen muutos nykytilaan. Siksi on järkyttävää, että niitä ajetaan hyvin kapeiden bisnesetujen näkökulmasta. EU:ssa tarvittaisiin laaja kokonaisratkaisu Internetin tekijänoikeuskysymyksiin. Sellaista ei nyt valitettavasti saada.

Ehdotuksessa ei toki suoraan “kielletä meemejä”, mutta meemit, joissa lainataan osia toisista teoksista, olisivat aivan ilmeisessä vaarassa jämähtää aiempaa tiukempiin “laitonta sisältöä” estäviin filttereihin.

 

Meemikielto heikentää luottamusta EU:n demokratiaan

 

Saksalainen mediapersoona Sascha Lobo kirjoitti hiljattain Der Spiegelissä, että perinteisten maltillisten poliitikkojen, eli sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston, tapa juntata läpi tekijänoikeusdirektiiviä heikentää monien uskoa EU:n demokratiaan kriittisellä hetkellä. Tämä on tärkeä kysymys varsinkin nuorille ja oikeastaan jo monille alle 45-vuotiaille.

Samasta asiasta mainitsi myös Saksan piraattien EU-kansanedustaja Julia Reda Ylen haastattelussa ja Piraattinuorten puheenjohtaja Maija Li Raudaskoski Aamu-tv:ssä.

Perinteisten puolueiden toimintatapa on ollut syöttö populistien lapaan. Julia Redakin on joutunut välillä muistuttamaan, ettei yksi huono EU-laki tarkoita sitä, että EU:sta pitäisi erota.

Populistiryhmien toiminta ei ole oikeasti ollut johdonmukaista tässä asiassa. Ne ovat olleet jakautuneita. Kuitenkin EU:n suurista jäsenmaista vain populistihallituksen johtama Italia vastustaa direktiiviä. Tämä on surullinen tilanne kaikkien edistyksellisten voimien näkökulmasta.

Nyt pitäisi saada nuoret ja nuorehkot äänestämään EU-parlamentin vaaleissa toukokuussa ja uskomaan unionin demokratiaan. Parhaiten se onnistuisi, jos parlamentti, jolla lopullinen valta asiassa on, kaataisi tekijänoikeusdirektiivin kiistanalaisimmat kohdat äänestyksessään maaliskuussa.

 

“Googlen masinoimaa”

 

Tekijänoikeusjärjestöjen edustajat ovat valehdelleet, että direktiivin vastainen kampanjointi olisi Googlen masinoimaa. Tätä on toisteltu niin tiedotusvälineissä kuin eduskunnan valiokuntien kuulemisissakin. Jälkimmäisissä olen ollut paikalla digitaalisia perusoikeuksia puolustavan Effin edustajana.

Eräs esimerkki masinoinnista on kuulemma Googlen rahoittama sivusto, jonka kautta pystyi ottamaan yhteyttä EU-kansanedustajiin. Vaikka olen seurannut aihepiiriä tiiviisti, kuulin tästä sivustosta ensimmäistä kertaa, kun eräs tekijänoikeusjärjestön edustaja kertoi siitä minulle. Sivuston nimi ei jäänyt mieleeni. Jos se siis oli Googlen maksama kampanja, se oli kyllä harvinaisen epäonnistunut. Sinänsä yhteyden ottaminen poliitikkoihin on aivan tavallista kansalaisaktivismia.

Aidosti kansalaisyhteiskunnan piiristä noussut #SaveYourInternet-kampanja on kerännyt muun muassa 4,9 miljoonan nimen adressin uudistusta vastaan.

 

Suomi vastusti, EU-parlamentin lopullinen päätös tulossa

 

EU:n ministerineuvosto hyväksyi direktiivin jo omalta osaltaan. Suomi, Alankomaat, Luxemburg, Puola ja Italia äänestivät vastaan. Lopuksi tarvitaan vielä EU-parlamentin hyväksyntä.

Suomessa direktiiviin on suhtautunut kielteisesti muun muassa Teknologiateollisuus, ja myös teleyrityksiltä, pelialalta ja tubettajilta on kuultu kriittisiä äänenpainoja. Näillä kaikilla on ollut merkitystä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on ilmeisesti kuunneltu tällä kertaa kansainvälistä tutkijayhteisöä, joka on suhtautunut direktiiviin kriittisesti.

Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten yhteystiedot – sosiaalinen media mukaan lukien – löytyvät parlamentin sivuilta. Vihreiden Heidi Hautala äänestänee vastaan, sillä niin hän ainakin teki aiemmin valiokunnassa. Muiden kannoista minulla ei ole tietoa.

Vaikka direktiivi menisikin EU-parlamentissa läpi, ei toki kannata menettää uskoaan. Silloin kannattaa entistäkin suuremmalla syyllä äänestää EU-vaaleissa niitä puolueita, jotka ovat järkilinjalla itselle tärkeissä asioissa!

 

***

 

Olen aiemmin kommentoinut EU:n tekijänoikeusdirektiiviä Ylen verkkosivuilla, Yle Puheessa, Yle Radio 1:ssä ja Effin lausunnoissa.